IDAHOT 2020 – Jokainen meistä voi osaltaan rikkoa LHBTIQ-hiljaisuutta purkamalla heteronormatiivisuutta

15.05.2020, by Teppo Heikkinen

IDAHOT 2020 – Jokainen meistä voi osaltaan rikkoa LHBTIQ-hiljaisuutta purkamalla heteronormatiivisuutta

Kansainvälistä homo-, bi- ja transfobian vastaista päivää (IDAHOT) vietetään 17.5. Vuoden 2020 IDAHOT-päivän teemana on hiljaisuuden rikkominen ja murtaminen. Kansainvälinen IDAHOT sivusto nostaa vuoden teemaa määritellessään esille sen, että monet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset joutuvat piilottamaan ja kätkemään oman seksuaalisuuttaan, sukupuoli-identiteettiään tai sukupuolen ilmaisuaan, siis olemaan tavallaan hiljaa esim. perheissään, työpaikallaan, sosiaalisissa piireissään ja urheiluharrastuksissaan.

Vuoden 2020 teeman mukaisesti nostan tässä esille muutaman ajatuksen siitä, mistä hiljaisuus johtuu ja mikä hiljaisuuden tuottaa. Mielestäni keskeisimmässä asemassa hiljaisuuden tuottamisessa on heteronormatiivisuus, sillä se tuottaa sellaisia rakenteita ja olosuhteita, joissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset joutuvat vaikenemaan ja piilottamaan itseään ja elämäänsä. Tutkija Jukka Lehtosen artikkelissa vuodelta 2010 heteronormatiivisuus määritellään näin: ”Heteronormatiivisuudeksi kutsutaan ajattelu- ja asennoitumistapaa, jossa kieltäydytään näkemästä seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen kirjoa sekä arvotetaan yhdenlaista sukupuolen ja seksuaalisuuden ilmaisu- tai kokemistapaa toista paremmaksi. Siihen sisältyy normatiivinen heteroseksuaalisuus, jonka mukaan heteroseksuaalisuus mielletään muita paremmaksi tai ainoaksi vaihtoehdoksi, ja sukupuolinormatiivisuus, jonka mukaan maailmassa ajatellaan olevan vain joko naisia tai miehiä. Miesten pitää olla ”oikealla” tavalla miehekkäitä ja naisten ”oikealla” tavalla naisellisia.”

Heteronormatiivisuus ja siihen sisältyvä sukupuolinormatiivisuus vaikuttaa kaikkiin ihmisiin, mutta suurin vaikutus sillä on ihmisiin, jotka eivät ole heteroseksuaalisia tai cissukupuolisia. Heteronormatiivisuus voi kaventaa heidän elämänsä mahdollisuuksia monella arkielämän tasolla. Merkittävästi heteronormatiivisuus voi vaikuttaa varsinkin nuoriin koulussa ja opiskelun piirissä. Keskeinen keino seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluville nuorille selviytyä heteronormatiivisessa oppilaitoskulttuurissa onkin seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen salaaminen, eli pysyminen hiljaa niistä asioista, joista heteroseksuaalisten ja cissukupuolisten nuorten ei tulisi mieleenkään vaieta. Jukka Lehtosen artikkelissa vuodelta 2013 todetaankin ”Strategioina tässä voivat olla heteroutta olettavaan valtavirtaan heittäytyminen, kuvan luominen itsestä heteroseksuaalisena, etäisyydenotto opiskelutovereihin, parisuhde- ja seksuaalikeskusteluissa vaikeneminen tai sukupuoliodotusten vastaisten tyylien ja eleiden välttäminen.”

Lehtosen artikkeleissa tuodaan kuitenkin esille myös niitä tekoja, joilla heteronormatiivisuutta puretaan ja miten esim. nuoret opiskelukonteksteissa kyseenalistavat heteronormatiivisuutta.  Jukka Lehtonen on tutkinut monipuolisesti heteronormatiivisuutta ja kirjoittanut siitä laajasti. Suosittelen lämpimästi hänen artikkeleihinsa tutustumista.

Tämän vuoden IDAHOT-teema hiljaisuuden rikkomisesta ja murtamisesta on hyvä ja keskeinen, kun tavoittelemme yhdenvertaisempaa maailmaa. Jotta hiljaisuutta voidaan perusteellisimmin purkaa, tulee kuitenkin ymmärtää mikä LHBTIQ-ihmisten hiljaisuuden aiheuttaa. Kun halutaan vähentää LHBTIQ-ihmisten hiljaisuutta ja heidän ns. kaapissa olemistaan, tulee purkaa heteronormatiivisuutta, sillä se tuottaa hiljaisuuden ja kaapin.

Teppo Heikkinen

Haluatko lukea lisää tästä aiheesta?