Hiv ja seksi

Seksi ja seksuaalisuuden toteuttaminen ovat tärkeä osa elämää lähes jokaiselle meistä. Hiv-positiivisuuden ei tarvitse muuttaa näitä seikkoja. Hiv-positiivisena voit nauttia seksistä siinä missä muutkin, kunhan otat huomioon turvallisen seksin periaatteet.

Hiv-positiiviset partnerit

Jos seksipartneri on myös hiv-positiivinen, on kondomin käytön vaikutus hivin kannalta vähäisempää. Partnerisi tai sinä voit olla kuitenkin jonkin muun seksitaudin kantaja, jolloin suojaamattomassa seksissä on seksitaudin tartuntavaara. On myös pieni mahdollisuus, että kumppanisi tartuttaa sinuun eri alatyypin hi-viruksen, joka saattaa nopeuttaa sairautesi etenemistä tai vaikeuttaa lääkehoitoasi.

Hiv-negatiiviset partnerit

Suurin riski tartuttaa negatiivinen partnerisi on suojaamattomassa anaaliyhdynnässä, kun partnerisi on vastaanottavana osapuolena ja laukeat hänen sisäänsä. Suuri riski on myös suojaamattomassa anaaliyhdynnässä, jossa sinä olet vastaanottavana osapuolena. Myös suuseksissä on pieni tartunnan mahdollisuus, varsinkin jos laukeat negatiivisen partnerisi suuhun. Tartuntariski pienenee edelleen, jos et laukea partnerisi suuhun ja hänen suunsa limakalvoilla ei ole haavaumia, ikenet ovat terveet eikä hänellä ole samaan aikaan suussa tulehduksia tai seksitautia.

Kondomin käyttö ja anaaliyhdynnässä kondomin lisäksi vesiliukoinen tai silikonipohjainen liukuvoide suojaavat hiv-tartunnalta ja muilta seksitaudeilta. Poppers lisää tartuntariskiä suojaamattomassa anaaliyhdynnässä, koska se laajentaa verisuonia, lisää verenkiertoa ja tällöin mahdollistaa hivin helpomman tarttumisen. Hivin tarttuminen suojaamattomassa seksissä on todennäköisempää, mikäli virusmääräsi ovat korkeat tai sinulla on muita seksiteitse tarttuvia tauteja hivin lisäksi.

Tartunnasta kertominen partnereille

Monet korostavat, että tartunnan saaneella on suurempi vastuu tartunnan ehkäisyssä kuin partnerilla, jolla ei ole todettu tartuntaa. Siksi heidän mielestään hiv-positiivisen tulisi aina kertoa tilanteestaan seksipartnereille. Toiset taas ovat sitä mieltä, että kaikilla osapuolilla on täysi vastuu omasta ja toisen suojaamisesta, riippumatta siitä onko tartunnan saanut vai ei. Onhan aina olemassa ihmisiä, jotka eivät tiedä omasta tartunnastaan.

Jokainen joutuu miettimään omat toimintamallinsa, jotka sopivat hänen elämänsä tosiasioihin ja seksisuhteisiin. Tartuntojen ehkäisy edellyttää kaikilta seksisuhteissa olevilta turvallisen seksin taitoja. Pelkkä tartunnasta kertominen ei riitä ehkäisemään seksin välityksellä tapahtuvia tartuntoja. Tärkeintä on oppia sopimaan kulloisenkin seksipartnerin kanssa siitä, miten seksitilanne on kummankin osalta turvallinen koko seksitilanteen ajan. Jokaisen on tiedettävä ja tunnistettava rajat, joista pidetään kiinni.

Jälkiehkäisy eli PEP (post exposure prophylaxis)

Mikäli kondomi hajoaa anaaliyhdynnässä hiv-negatiivisen partnerisi kanssa tai seksitilanteessa on muulla tavoin ollut tartuntariski, näissä tilanteissa voidaan turvautua jälkiehkäisyyn eli PEP:iin (post exposure prophylaxis). Se on 4 viikon hiv-lääkitys tilanteisiin, joissa on todennäköinen mahdollisuus hiv-tartuntaan. Jälkiehkäisylääkitys saattaa estää viruksen siirtymisen hiv-negatiivisen partnerinisi elimistöön. Jälkiehkäisy EI ole vaihtoehto kondomin käytölle ja turvalliselle seksille, eikä se ole parannuskeino hiviin.

Jälkiehkäisy täytyy aloittaa mahdollisimman nopeasti, mielellään muutamien tuntien kuluessa mahdollisesta tartunnasta, (viimeistään 48 tunnin kuluessa). Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä suurempi todennäköisyys on, että lääkitys estää hi-viruksen siirtymisen negatiiviseen partneriisi. Lääkitys on samaa lääkettä, mitä käytetään hivin hoidossa, sillä poikkeuksella, että hoito kestää vain 4 viikkoa. Lääkityksen määrää / ohjeistaa infektiotautien erikoislääkäri. Lääkekuuri ei maksa asiakkaalle mitään eikä sitä voi saada reseptillä apteekista. Lääkäri tekee arvion tartuntariskistä, jonka pohjalta hän päättää onko jälkiehkäisy syytä aloittaa. Arvion tekemistä varten sinun on hyvä antaa hiv-positiivisena osapuolena tietosi ja selonteko riskitilanteestanne. Lisäksi lääkäri saattaa kysellä partnerisi hoitoon sitoutumisesta ja yleisestä riskikäyttäytymisestä seksissä.

Lääkityksen aloittamisen yhteydessä otetaan hiv-vasta-ainetesti, sillä lääkitys toimii vain hiv-negatiivisella. Tietämättään jo hiv-positiiviselle lääkityksen aloittamisesta voi olla haittaa myöhemmin hivin hoitoon liittyvän lääkityksen aloittamisen / toimivuuden yhteydessä. Lääkityksen aiheuttamat sivuoireet ovat yleisiä, joskus voimakkaitakin. Sivuoireina voi esiintyä mm. päänsärkyä, pahoinvointia, ripulia, oksentelua, voimattomuutta. Lääkitykseen on sitouduttava 4 viikon ajaksi ja lääkitys on otettava säännöllisesti. Lääkityksen keskeyttäminen tai epäsäännöllinen ottaminen aiheuttaa hoidon epäonnistumisen. Lisäksi tulee sitoutua verikokeisiin hoidon aikana, joilla seurataan mahdollisia elimistöön kohdistuvia sivuvaikutuksia. Hiv-vasta-ainetesti otetaan hoidon aloittamisen yhteydessä, heti lääkityksen lopettamisen jälkeen ja 3 kk päästä mahdollisesta tartuntatilanteesta ja mahdollisesti myös 6 kk kohdalla, koska PEP lääkitys voi hidastaa vasta-aineiden kehittymistä.